välit

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

välit

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta väli
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta väli

Substantiivi[muokkaa]

välit (5) (monikollinen)

  1. suhde, suhteet
    Turkin ja Ranskan välit olivat valmiiksi tulehtuneet profeetta Muhammedin pilakuvista alkaneiden tapahtumien takia. (ts.fi)
    Meillä kahdella on ainakin hyvät välit.
    Oletteko te hyvissä väleissä?
    Olkaa hyvät ja selvittäkää nyt ne välinne.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi välit
genetiivi välien
(välein)
partitiivi välejä
akkusatiivi –;
välit
sisäpaikallissijat
inessiivi väleissä
elatiivi väleistä
illatiivi väleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi väleillä
ablatiivi väleiltä
allatiivi väleille
muut sijamuodot
essiivi väleinä
translatiivi väleiksi
abessiivi väleittä
instruktiivi välein
komitatiivi väleine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo väli-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Idiomit[muokkaa]

  • olla hyvissä/huonoissa väleissä
  • selvittää/selvitellä välejään