Siirry sisältöön

uraani

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Alkuaineet
protaktiniumuraanineptunium
PaUNp


Wikipedia
Katso artikkeli Uraani Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

[muokkaa]

uraani (6)

  1. radioaktiivinen metallinen alkuaine, jonka kemiallinen merkki on U ja järjestysluku 92
    Uraania käytetään ydinpolttoaineena.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈurɑːni/
  • tavutus: u‧raa‧ni

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uraani uraanit
genetiivi uraanin uraanien
uraaneiden
uraaneitten
partitiivi uraania uraaneita
uraaneja
akkusatiivi uraani;
uraanin
uraanit
sisäpaikallissijat
inessiivi uraanissa uraaneissa
elatiivi uraanista uraaneista
illatiivi uraaniin uraaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi uraanilla uraaneilla
ablatiivi uraanilta uraaneilta
allatiivi uraanille uraaneille
muut sijamuodot
essiivi uraanina uraaneina
translatiivi uraaniksi uraaneiksi
abessiivi uraanitta uraaneitta
instruktiivi uraanein
komitatiivi uraaneine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uraani-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

uraaniatomi, uraaniesiintymä, uraanikaivos, uraanimalmi

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • uraani Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

uraani

  1. (taivutusmuoto) partiivi tai illatiivi sanasta ura + -ni
    Uraani on sabotoitu perättömillä juoruilla. (partitiivi)
    Hän tutustui uraani tarkemmin kirjoittaessaan tuota artikkelia. (illatiivi)