ulostus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]ulostus (39)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈulost̪us/
- tavutus: u‧los‧tus
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ulostus | ulostukset |
genetiivi | ulostuksen | ulostusten ulostuksien |
partitiivi | ulostusta | ulostuksia |
akkusatiivi | ulostus; ulostuksen |
ulostukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ulostuksessa | ulostuksissa |
elatiivi | ulostuksesta | ulostuksista |
illatiivi | ulostukseen | ulostuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ulostuksella | ulostuksilla |
ablatiivi | ulostukselta | ulostuksilta |
allatiivi | ulostukselle | ulostuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ulostuksena | ulostuksina |
translatiivi | ulostukseksi | ulostuksiksi |
abessiivi | ulostuksetta | ulostuksitta |
instruktiivi | – | ulostuksin |
komitatiivi | – | ulostuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ulostukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ulostus- |
Etymologia
[muokkaa]ulostaa (vartalo ulosta-) + -us
Käännökset
[muokkaa]1. ulostaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- ulostus Kielitoimiston sanakirjassa