ukki
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (hellittelevä) isoisä
- Lupasin auttaa ukkia aattona verstashommissa.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈukːi/
- tavutus: uk‧ki
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ukki | ukit |
| genetiivi | ukin | ukkien (ukkein) |
| partitiivi | ukkia | ukkeja |
| akkusatiivi | ukki; ukin |
ukit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ukissa | ukeissa |
| elatiivi | ukista | ukeista |
| illatiivi | ukkiin | ukkeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ukilla | ukeilla |
| ablatiivi | ukilta | ukeilta |
| allatiivi | ukille | ukeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ukkina | ukkeina |
| translatiivi | ukiksi | ukeiksi |
| abessiivi | ukitta | ukeitta |
| instruktiivi | – | ukein |
| komitatiivi | – | ukkeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | uki- | |
| vahva vartalo | ukki- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |