Siirry sisältöön

tyrä

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tyra
Wikipedia
Katso artikkeli Tyrä Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tyrä (10)

  1. (lääketiede) hernia, kudoksen läpityöntyminen elimistön kahta eri tilaa erottavan seinämän läpi
  2. (arkikieltä) epäonnistuminen, moka
    Se on ihan oma tyrä, jos niin teet!

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪yræ/, [ˈt̪ʷyræ]
  • tavutus: ty‧rä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tyrä tyrät
genetiivi tyrän tyrien
(tyräin)
partitiivi tyrää tyriä
akkusatiivi tyrä;
tyrän
tyrät
sisäpaikallissijat
inessiivi tyrässä tyrissä
elatiivi tyrästä tyristä
illatiivi tyrään tyriin
ulkopaikallissijat
adessiivi tyrällä tyrillä
ablatiivi tyrältä tyriltä
allatiivi tyrälle tyrille
muut sijamuodot
essiivi tyränä tyrinä
translatiivi tyräksi tyriksi
abessiivi tyrättä tyrittä
instruktiivi tyrin
komitatiivi tyrine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tyrä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

napatyrä, nivustyrä, reisityrä

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tyrä Kielitoimiston sanakirjassa