työläinen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]työläinen (38)
- jollekin työnantajalle palkkaa vastaan yl. ruumiillista työtä tekevä henkilö, joka hankkii tällä työllä toimeentulonsa
- Ylipäänsäkin, minä olen pyrkinyt aina kusemaan työläistä silmään kaikissa mahdollisissa tilanteissa! (riistoporvari Raimo J. Hannula)
- (politiikka) työväenluokkaan lukeutuva henkilö
- Siis vasen, yks, kaks, nyt vasen, yks, kaks / missä paikkasi tiedätkö sen? /Tänne päin, täällä marssivat työläiset, sinä myös olet työläinen.
- yhdyskuntahyönteisten kaikkia käytännön asioita hoitava lisääntymiskyvytön naaras, työmehiläinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪yø̯læi̯nen/
- tavutus: työ‧läi‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | työläinen | työläiset |
| genetiivi | työläisen | työläisten työläisien |
| partitiivi | työläistä | työläisiä |
| akkusatiivi | työläinen; työläisen |
työläiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | työläisessä | työläisissä |
| elatiivi | työläisestä | työläisistä |
| illatiivi | työläiseen | työläisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | työläisellä | työläisillä |
| ablatiivi | työläiseltä | työläisiltä |
| allatiivi | työläiselle | työläisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | työläisenä (työläisnä) |
työläisinä |
| translatiivi | työläiseksi | työläisiksi |
| abessiivi | työläisettä | työläisittä |
| instruktiivi | – | työläisin |
| komitatiivi | – | työläisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | työläise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
työläis- | |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kausityöläinen, maatyöläinen, paperityöläinen, seksityöläinen, siirtotyöläinen, työläisaristokratia, työläisasunto, työläiskaupunginosa, työläiskirjailija, työläiskirjallisuus, työläiskortteli, työläiskoti, työläisnainen, työläisnuori, työläisnuoriso, työläisperhe, työläisrunoilija