tuuma

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuuma (10)

  1. mittayksikkö, nykyisin käytetty brittiläinen tuuma on kahdestoistaosa jalasta eli 2,54 senttimetriä
  2. aie, aikomus
    Tuumasta toimeen.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪uːmɑ/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuuma tuumat
genetiivi tuuman tuumien
(tuumain)
partitiivi tuumaa tuumia
akkusatiivi tuuma;
tuuman
tuumat
sisäpaikallissijat
inessiivi tuumassa tuumissa
elatiivi tuumasta tuumista
illatiivi tuumaan tuumiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuumalla tuumilla
ablatiivi tuumalta tuumilta
allatiivi tuumalle tuumille
muut sijamuodot
essiivi tuumana tuumina
translatiivi tuumaksi tuumiksi
abessiivi tuumatta tuumitta
instruktiivi tuumin
komitatiivi tuumine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

slaavilainen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

kuutiotuuma, tuumakoko

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tuuma Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 366. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.