aikomus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]aikomus (39)
- ajatus jonkin asian toteuttamisesta, us. epämääräisenä ajankohtana
- Aikomukseni on alkaa lenkkeillä ja juosta maraton, sitten kun kiireet helpottavat.
- Monille asiat jäävät pelkiksi aikomuksiksi.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑi̯komus/
- tavutus: ai‧ko‧mus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aikomus | aikomukset |
| genetiivi | aikomuksen | aikomusten aikomuksien |
| partitiivi | aikomusta | aikomuksia |
| akkusatiivi | aikomus; aikomuksen |
aikomukset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aikomuksessa | aikomuksissa |
| elatiivi | aikomuksesta | aikomuksista |
| illatiivi | aikomukseen | aikomuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aikomuksella | aikomuksilla |
| ablatiivi | aikomukselta | aikomuksilta |
| allatiivi | aikomukselle | aikomuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aikomuksena | aikomuksina |
| translatiivi | aikomukseksi | aikomuksiksi |
| abessiivi | aikomuksetta | aikomuksitta |
| instruktiivi | – | aikomuksin |
| komitatiivi | – | aikomuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aikomukse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
aikomus- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla