tutkinta

Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tutkinta (9-J)

  1. Oikeudellinen tutkiminen tai tutkimus.
    Lastensuojelun toimista tehdään tutkinta.
    epäillyn tutkinta
    toimittaa tutkinta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
nominatiivi tutkinta tutkinnat
genetiivi tutkinnan tutkintojen
(tutkintain)
partitiivi tutkintaa tutkintoja
akkusatiivi tutkinta; tutkinnan tutkinnat
Sisäpaikallissijat
inessiivi tutkinnassa tutkinnoissa
elatiivi tutkinnasta tutkinnoista
illatiivi tutkintaan tutkintoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi tutkinnalla tutkinnoilla
ablatiivi tutkinnalta tutkinnoilta
allatiivi tutkinnalle tutkinnoille
Muut
essiivi tutkintana tutkintoina
translatiivi tutkinnaksi tutkinnoiksi
abessiivi tutkinnatta tutkinnoitta
instruktiivi tutkinnoin
komitatiivi tutkintoine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]