turmiollisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]turmiollisuus (40)
- se että jokin on turmiollista, voi olla turmioksi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪urmiˌolːisuːs/
- tavutus: tur‧mi‧ol‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | turmiollisuus | turmiollisuudet |
| genetiivi | turmiollisuuden | turmiollisuuksien |
| partitiivi | turmiollisuutta | turmiollisuuksia |
| akkusatiivi | turmiollisuus; turmiollisuuden |
turmiollisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | turmiollisuudessa | turmiollisuuksissa |
| elatiivi | turmiollisuudesta | turmiollisuuksista |
| illatiivi | turmiollisuuteen | turmiollisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | turmiollisuudella | turmiollisuuksilla |
| ablatiivi | turmiollisuudelta | turmiollisuuksilta |
| allatiivi | turmiollisuudelle | turmiollisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | turmiollisuutena | turmiollisuuksina |
| translatiivi | turmiollisuudeksi | turmiollisuuksiksi |
| abessiivi | turmiollisuudetta | turmiollisuuksitta |
| instruktiivi | – | turmiollisuuksin |
| komitatiivi | – | turmiollisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | turmiollisuude- | |
| vahva vartalo | turmiollisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
turmiollisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi turmiollinen (vokaalivartalo turmiollise- ) + johdin -uus
Aiheesta muualla
[muokkaa]- turmiollisuus Kielitoimiston sanakirjassa