turmio

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

turmio (3)

  1. tuho, häviö, perikato
    Lottovoitto koitui hänelle lopulta turmioksi.
  2. (kuvaannollinen) rappio

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi turmio turmiot
genetiivi turmion turmioiden
turmioitten
partitiivi turmiota turmioita
akkusatiivi turmio; turmion turmiot
sisäpaikallissijat
inessiivi turmiossa turmioissa
elatiivi turmiosta turmioista
illatiivi turmioon turmioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi turmiolla turmioilla
ablatiivi turmiolta turmioilta
allatiivi turmiolle turmioille
muut sijamuodot
essiivi turmiona turmioina
translatiivi turmioksi turmioiksi
abessiivi turmiotta turmioitta
instruktiivi turmioin
komitatiivi turmioine-
+ omistusliite

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • turmio Kielitoimiston sanakirjassa