tuikahdus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tuikahdus (39)

  1. tuikahtaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ui̯kɑhdus/
  • tavutus: tui‧kah‧dus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tuikahdus tuikahdukset
genetiivi tuikahduksen tuikahdusten
tuikahduksien
partitiivi tuikahdusta tuikahduksia
akkusatiivi tuikahdus;
tuikahduksen
tuikahdukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tuikahduksessa tuikahduksissa
elatiivi tuikahduksesta tuikahduksista
illatiivi tuikahdukseen tuikahduksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tuikahduksella tuikahduksilla
ablatiivi tuikahdukselta tuikahduksilta
allatiivi tuikahdukselle tuikahduksille
muut sijamuodot
essiivi tuikahduksena tuikahduksina
translatiivi tuikahdukseksi tuikahduksiksi
abessiivi tuikahduksetta tuikahduksitta
instruktiivi tuikahduksin
komitatiivi tuikahduksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tuikahdukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
tuikahdus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä tuikahtaa (tuikahd- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]