tuhuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuhuttaminen (38)
- teonnimi verbistä tuhuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tuhuttaminen | tuhuttamiset |
| genetiivi | tuhuttamisen | tuhuttamisten tuhuttamisien |
| partitiivi | tuhuttamista | tuhuttamisia |
| akkusatiivi | tuhuttaminen; tuhuttamisen |
tuhuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tuhuttamisessa | tuhuttamisissa |
| elatiivi | tuhuttamisesta | tuhuttamisista |
| illatiivi | tuhuttamiseen | tuhuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tuhuttamisella | tuhuttamisilla |
| ablatiivi | tuhuttamiselta | tuhuttamisilta |
| allatiivi | tuhuttamiselle | tuhuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tuhuttamisena (tuhuttamisna) |
tuhuttamisina |
| translatiivi | tuhuttamiseksi | tuhuttamisiksi |
| abessiivi | tuhuttamisetta | tuhuttamisitta |
| instruktiivi | – | tuhuttamisin |
| komitatiivi | – | tuhuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tuhuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tuhuttamis- | |