tuhutus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tuhutus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪uhut̪us/
- tavutus: tu‧hu‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tuhutus | tuhutukset |
genetiivi | tuhutuksen | tuhutusten tuhutuksien |
partitiivi | tuhutusta | tuhutuksia |
akkusatiivi | tuhutus; tuhutuksen |
tuhutukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tuhutuksessa | tuhutuksissa |
elatiivi | tuhutuksesta | tuhutuksista |
illatiivi | tuhutukseen | tuhutuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tuhutuksella | tuhutuksilla |
ablatiivi | tuhutukselta | tuhutuksilta |
allatiivi | tuhutukselle | tuhutuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tuhutuksena | tuhutuksina |
translatiivi | tuhutukseksi | tuhutuksiksi |
abessiivi | tuhutuksetta | tuhutuksitta |
instruktiivi | – | tuhutuksin |
komitatiivi | – | tuhutuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tuhutukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tuhutus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä tuhuttaa (tuhut- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. tuhuttaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tuhutus Kielitoimiston sanakirjassa