torvi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

käyrätorvi

Substantiivi[muokkaa]

torvi (7)

  1. sarvesta, tuohesta tai puusta valmistettu puhallettava merkinantoväline tai soitin
  2. mikä tahansa vaskipuhallinsoitin; vaskipuhaltimien kansanomainen yleisnimitys
    Käyrätorvi ansaitsisi torvi-nimen yksinään, mutta saatetaan sitä käyttää muistakin vaskipuhaltimista.
  3. leveä, usein päästään levenevä, putki; torvimainen muodostuma
  4. yhdyslehtisen kukan osa
  5. auton äänimerkinantolaite
  6. (arkikieltä) typerys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi torvi torvet
genetiivi torven torvien
partitiivi torvea torvia
akkusatiivi torvi;
torven
torvet
sisäpaikallissijat
inessiivi torvessa torvissa
elatiivi torvesta torvista
illatiivi torveen torviin
ulkopaikallissijat
adessiivi torvella torvilla
ablatiivi torvelta torvilta
allatiivi torvelle torville
muut sijamuodot
essiivi torvena torvina
translatiivi torveksi torviksi
abessiivi torvetta torvitta
instruktiivi torvin
komitatiivi torvine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

balttilainen laina[1]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

alttotorvi, baritonitorvi, englannintorvi, flyygelitorvi, flyykelitorvi, henkitorvi, ilmatorvi, kompressoritorvi, korvatorvi, kurkkutorvi, kuulotorvi, käyrätorvi, munatorvi, paimentorvi, postitorvi, puhelintorvi, puhetorvi, ruokatorvi, savutorvi, signaalitorvi, sumutorvi, syöksytorvi, tenoritorvi, torventoitotus, torventörähdys, torvijäkälä, torvikukka, torvimusiikki, torviseitsikko, torvisieni, torvisoitto, torvisoittokunta, tuohitorvi, äänitorvi

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • torvi Kielitoimiston sanakirjassa
  • torvi Tieteen termipankissa

Inarinsaame[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

torvi

  1. torvi

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.