sarvi
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sarvi (7)
- sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne, jota ne käyttävät tavallisesti taisteluvälineenä. Onttosarvisten sarvissa on pysyvä luuydin, tohlo, jota sarveistuppi ympäröi. Varsinaisia sarvia on vain sorkkaeläimillä. Monien muiden eläinlajien vastaavasta pään rakenteesta käytetään samaa nimeä.
- Etana, etana, nosta sarves!
- hirven sarvet
- luurakenne, josta sarvi koostuu
- eläimen sarvi juoma-astiana
- Brynhild täytti sarven ja vei sen isälle, joka joi ja ojensi sen vieraalleen.
- mikä tahansa suippo ja kapeneva uloke, erityisesti maantieteessä
- sarven muotoinen leivonnainen
- kuhmu (päässä)
- ... kun he palasivat leikistä, oli yhden ja toisen otsa varustettuna aika sarvella, tai poski ajettuneena simpulaksi. – A. Kivi, Seitsemän veljestä
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsɑrʋi/
- tavutus: sar‧vi
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sarvi | sarvet |
| genetiivi | sarven | sarvien (sarvein) |
| partitiivi | sarvea | sarvia |
| akkusatiivi | sarvi; sarven |
sarvet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sarvessa | sarvissa |
| elatiivi | sarvesta | sarvista |
| illatiivi | sarveen | sarviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sarvella | sarvilla |
| ablatiivi | sarvelta | sarvilta |
| allatiivi | sarvelle | sarville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sarvena | sarvina |
| translatiivi | sarveksi | sarviksi |
| abessiivi | sarvetta | sarvitta |
| instruktiivi | – | sarvin |
| komitatiivi | – | sarvine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sarve- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia[muokkaa]
vanha indoeurooppalainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
1. sorkkaeläimillä päästä kasvava luurakenne
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- adjektiivit: sarveinen, sarvekas, sarvellinen, sarveton
Yhdyssanat[muokkaa]
hirvensarvi, kupparinsarvi, kuppaussarvi, paimensarvi, poronsarvi, pukinsarvi, pyöränsarvi, runsaudensarvi, sarvijaakko, sarvijäärä, sarvikruunu, sarvikuono, sarvimiina, sarviniekka, sarviorvokki, sarvipää, sarvipöllö, sarvivalas, sarvivälke, tuntosarvi, voisarvi
Idiomit[muokkaa]
- ilman sarvia ja hampaita
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sarvi Kielitoimiston sanakirjassa
- sarvi Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 350. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.