tornittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tornittaminen (38)
- teonnimi verbistä tornittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tornittaminen | tornittamiset |
| genetiivi | tornittamisen | tornittamisten tornittamisien |
| partitiivi | tornittamista | tornittamisia |
| akkusatiivi | tornittaminen; tornittamisen |
tornittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tornittamisessa | tornittamisissa |
| elatiivi | tornittamisesta | tornittamisista |
| illatiivi | tornittamiseen | tornittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tornittamisella | tornittamisilla |
| ablatiivi | tornittamiselta | tornittamisilta |
| allatiivi | tornittamiselle | tornittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tornittamisena (tornittamisna) |
tornittamisina |
| translatiivi | tornittamiseksi | tornittamisiksi |
| abessiivi | tornittamisetta | tornittamisitta |
| instruktiivi | – | tornittamisin |
| komitatiivi | – | tornittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tornittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tornittamis- | |