tornitus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tornitus (39)

  1. (shakki) erikoissiirto, jossa siiretään samalla vuorolla kuningasta ja tornia
    Tornituksessa siirretään ensin kuningasta kaksi ruutua.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tornitus tornitukset
genetiivi tornituksen tornitusten
tornituksien
partitiivi tornitusta tornituksia
akkusatiivi tornitus; tornituksen tornitukset
sisäpaikallissijat
inessiivi tornituksessa tornituksissa
elatiivi tornituksesta tornituksista
illatiivi tornitukseen tornituksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tornituksella tornituksilla
ablatiivi tornitukselta tornituksilta
allatiivi tornitukselle tornituksille
muut sijamuodot
essiivi tornituksena tornituksina
translatiivi tornitukseksi tornituksiksi
abessiivi tornituksetta tornituksitta
instruktiivi tornituksin
komitatiivi tornituksine-
+ omistusliite

Aiheesta muualla[muokkaa]