tontti

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Tontti Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tontti (5-C)[1]

  1. eräs kiinteistöyksikkö: kiinteistörekisteriin merkitty, asemakaavoitettu, rakennustarkoitukseen varattu maa-alue
    Anoi kaupungilta tonttia rakentaakseen omakotitalon.
  2. pallopelissä pelaajan pelialueesta
    kakkospolttajan tontti

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tontti tontit
genetiivi tontin tonttien
partitiivi tonttia tontteja
akkusatiivi tontti;
tontin
tontit
sisäpaikallissijat
inessiivi tontissa tonteissa
elatiivi tontista tonteista
illatiivi tonttiin tontteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tontilla tonteilla
ablatiivi tontilta tonteilta
allatiivi tontille tonteille
muut sijamuodot
essiivi tonttina tontteina
translatiivi tontiksi tonteiksi
abessiivi tontitta tonteitta
instruktiivi tontein
komitatiivi tontteine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

asuintontti, asuntotontti, huvilatontti, kesähuvilatontti, kesämökkitontti, kulmatontti, omakotitontti, rantatontti, teollisuustontti, tontinvuokra, tonttiarvo, tonttijako, tonttikartta, tonttikeinottelu, tonttimaa, tonttipolitiikka, vuokratontti

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tontti Kielitoimiston sanakirjassa
  • tontti Tieteen termipankissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-C