tolkuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tolkuttaminen (38)
- teonnimi verbistä tolkuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tolkuttaminen | tolkuttamiset |
| genetiivi | tolkuttamisen | tolkuttamisten tolkuttamisien |
| partitiivi | tolkuttamista | tolkuttamisia |
| akkusatiivi | tolkuttaminen; tolkuttamisen |
tolkuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tolkuttamisessa | tolkuttamisissa |
| elatiivi | tolkuttamisesta | tolkuttamisista |
| illatiivi | tolkuttamiseen | tolkuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tolkuttamisella | tolkuttamisilla |
| ablatiivi | tolkuttamiselta | tolkuttamisilta |
| allatiivi | tolkuttamiselle | tolkuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tolkuttamisena (tolkuttamisna) |
tolkuttamisina |
| translatiivi | tolkuttamiseksi | tolkuttamisiksi |
| abessiivi | tolkuttamisetta | tolkuttamisitta |
| instruktiivi | – | tolkuttamisin |
| komitatiivi | – | tolkuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | tolkuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
tolkuttamis- | |