tipu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tipu (1)[1]

  1. pieni kananpoika
  2. (arkikieltä) nuori nainen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ipu/
  • tavutus: ti‧pu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tipu tiput
genetiivi tipun tipujen
partitiivi tipua tipuja
akkusatiivi tipu;
tipun
tiput
sisäpaikallissijat
inessiivi tipussa tipuissa
elatiivi tipusta tipuista
illatiivi tipuun tipuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi tipulla tipuilla
ablatiivi tipulta tipuilta
allatiivi tipulle tipuille
muut sijamuodot
essiivi tipuna tipuina
translatiivi tipuksi tipuiksi
abessiivi tiputta tipuitta
instruktiivi tipuin
komitatiivi tipuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tipu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

pääsiäistipu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tipu Kielitoimiston sanakirjassa

Kroaatti[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tipu

  1. (taivutusmuoto) yksikön datiivi sanasta tip
  2. (taivutusmuoto) yksikön lokatiivi sanasta tip

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1