terästys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

terästys (39)

  1. terästäminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪eræst̪ys/
  • tavutus: te‧räs‧tys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi terästys terästykset
genetiivi terästyksen terästysten
terästyksien
partitiivi terästystä terästyksiä
akkusatiivi terästys;
terästyksen
terästykset
sisäpaikallissijat
inessiivi terästyksessä terästyksissä
elatiivi terästyksestä terästyksistä
illatiivi terästykseen terästyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi terästyksellä terästyksillä
ablatiivi terästykseltä terästyksiltä
allatiivi terästykselle terästyksille
muut sijamuodot
essiivi terästyksenä terästyksinä
translatiivi terästykseksi terästyksiksi
abessiivi terästyksettä terästyksittä
instruktiivi terästyksin
komitatiivi terästyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo terästykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
terästys-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä terästää (teräst- + -ys)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]