tavoite
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- päämäärä, jonka henkilö yrittää saavuttaa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑʋoi̯t̪eˣ/
- tavutus: ta‧voi‧te
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tavoite | tavoitteet |
genetiivi | tavoitteen | tavoitteiden tavoitteitten |
partitiivi | tavoitetta | tavoitteita |
akkusatiivi | tavoite; tavoitteen |
tavoitteet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tavoitteessa | tavoitteissa |
elatiivi | tavoitteesta | tavoitteista |
illatiivi | tavoitteeseen | tavoitteisiin tavoitteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tavoitteella | tavoitteilla |
ablatiivi | tavoitteelta | tavoitteilta |
allatiivi | tavoitteelle | tavoitteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tavoitteena | tavoitteina |
translatiivi | tavoitteeksi | tavoitteiksi |
abessiivi | tavoitteetta | tavoitteitta |
instruktiivi | – | tavoittein |
komitatiivi | – | tavoitteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tavoittee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
tavoitet- |
Etymologia[muokkaa]
Volter Kilven vuonna 1918 käyttöön ottama uudissana[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
kokonaistavoite, lähitavoite, osatavoite, päätavoite, tavoiteasettelu, tavoitehinta, tavoiteohjelma, tavoitteenasettelu, tulostavoite, tuotantotavoite, välitavoite
Johdokset[muokkaa]
- tavoitella
- tavoitteellinen, tavoitteeton
- adjektiivit: tavoitteinen
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tavoite Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.