tarkkaavuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tarkkaavuus (40)

  1. se, että on tarkkaava

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑrkːɑːʋuːs/
  • tavutus: tark‧kaa‧vuus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarkkaavuus tarkkaavuudet
genetiivi tarkkaavuuden tarkkaavuuksien
partitiivi tarkkaavuutta tarkkaavuuksia
akkusatiivi tarkkaavuus;
tarkkaavuuden
tarkkaavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi tarkkaavuudessa tarkkaavuuksissa
elatiivi tarkkaavuudesta tarkkaavuuksista
illatiivi tarkkaavuuteen tarkkaavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarkkaavuudella tarkkaavuuksilla
ablatiivi tarkkaavuudelta tarkkaavuuksilta
allatiivi tarkkaavuudelle tarkkaavuuksille
muut sijamuodot
essiivi tarkkaavuutena tarkkaavuuksina
translatiivi tarkkaavuudeksi tarkkaavuuksiksi
abessiivi tarkkaavuudetta tarkkaavuuksitta
instruktiivi tarkkaavuuksin
komitatiivi tarkkaavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo tarkkaavuude-
vahva vartalo tarkkaavuute-
konsonantti-
vartalo
tarkkaavuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan tarkkaava vartalosta tarkkaav- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]