taritseva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
taritseva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä tarita
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | taritseva | taritsevat |
| genetiivi | taritsevan | taritsevien (taritsevain) |
| partitiivi | taritsevaa | taritsevia |
| akkusatiivi | taritseva; taritsevan | taritsevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | taritsevassa | taritsevissa |
| elatiivi | taritsevasta | taritsevista |
| illatiivi | taritsevaan | taritseviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | taritsevalla | taritsevilla |
| ablatiivi | taritsevalta | taritsevilta |
| allatiivi | taritsevalle | taritseville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | taritsevana | taritsevina |
| translatiivi | taritsevaksi | taritseviksi |
| abessiivi | taritsevatta | taritsevitta |
| instruktiivi | – | taritsevin |
| komitatiivi | – | taritsevine |