tarita

Wikisanakirjasta
Katso myös: Tarita

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

tarita (69) (taivutus)[1]

  1. (vanhentunut) tarjota

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑrit̪ɑˣ/
  • tavutus: ta‧ri‧ta

Etymologia[muokkaa]

kantagermaanin tarjan[2]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • tarita Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 69
  2. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. tarjotin.