tarha
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
tarha (9)
- tavallisesti aidalla ympäristöstä erotettu alue
- viljelyyn tai eläinten kasvatukseen ja hoitoon erotettu alue; viljelmä
- lastentarha, päiväkoti
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈt̪ɑrhɑ/
- tavutus: tar‧ha
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | tarha | tarhat |
genetiivi | tarhan | tarhojen (tarhain) |
partitiivi | tarhaa | tarhoja |
akkusatiivi | tarha; tarhan |
tarhat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | tarhassa | tarhoissa |
elatiivi | tarhasta | tarhoista |
illatiivi | tarhaan | tarhoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | tarhalla | tarhoilla |
ablatiivi | tarhalta | tarhoilta |
allatiivi | tarhalle | tarhoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | tarhana | tarhoina |
translatiivi | tarhaksi | tarhoiksi |
abessiivi | tarhatta | tarhoitta |
instruktiivi | – | tarhoin |
komitatiivi | – | tarhoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | tarha- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
balttilainen laina[1]
Käännökset[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
eläintarha, halkotarha, hammastarha, hedelmätarha, juoksutarha, kanatarha, karjatarha, kasvitarha, kettutarha, koiratarha, lammastarha, lastentarha, lautatarha, mehiläistarha, minkkitarha, oliivitarha, omenatarha, puutarha, ruumistarha, ruusutarha, sikatarha, sikotarha, susitarha, taimitarha tarhaherne, tarhakalmisto, tarhakettu, tarhakotilo, tarhakäärme, tarhametsästys, tarhaneilikka, tarhapapu, tarharastas, tarhatyräkki, turkistarha, tähtitarha, vihannestarha, viinitarha, yrttitarha
Aiheesta muualla[muokkaa]
- tarha Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 354. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.