tarhaaja

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

tarhaaja (10)

  1. henkilö, joka tarhaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑrhɑːjɑ/
  • tavutus: tar‧haa‧ja

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi tarhaaja tarhaajat
genetiivi tarhaajan tarhaajien
(tarhaajain)
partitiivi tarhaajaa tarhaajia
akkusatiivi tarhaaja;
tarhaajan
tarhaajat
sisäpaikallissijat
inessiivi tarhaajassa tarhaajissa
elatiivi tarhaajasta tarhaajista
illatiivi tarhaajaan tarhaajiin
ulkopaikallissijat
adessiivi tarhaajalla tarhaajilla
ablatiivi tarhaajalta tarhaajilta
allatiivi tarhaajalle tarhaajille
muut sijamuodot
essiivi tarhaajana tarhaajina
translatiivi tarhaajaksi tarhaajiksi
abessiivi tarhaajatta tarhaajitta
instruktiivi tarhaajin
komitatiivi tarhaajine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo tarhaaja-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]