tapaoikeus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]tapaoikeus (40) (ei monikkoa)
- (oikeustiede) oikeusjärjestelmä, joka perustuu vakiintuneisiin käytäntöihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑpɑˌoi̯keus/ tai /ˈt̪ɑpɑˌoi̯keu̯s/
- tavutus: ta‧pa‧oi‧ke‧us / ta‧pa‧oi‧keus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | tapaoikeus | – |
| genetiivi | tapaoikeuden | – |
| partitiivi | tapaoikeutta | – |
| akkusatiivi | tapaoikeus; tapaoikeuden |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | tapaoikeudessa | – |
| elatiivi | tapaoikeudesta | – |
| illatiivi | tapaoikeuteen | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | tapaoikeudella | – |
| ablatiivi | tapaoikeudelta | – |
| allatiivi | tapaoikeudelle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | tapaoikeutena | – |
| translatiivi | tapaoikeudeksi | – |
| abessiivi | tapaoikeudetta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | tapaoikeuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | tapaoikeude- | |
| vahva vartalo | tapaoikeute- | |
| konsonantti- vartalo |
tapaoikeut- | |
Etymologia
[muokkaa]yhdyssana sanoista tapa ja oikeus
Käännökset
[muokkaa]1. oikeusjärjestelmä, joka perustuu vakiintuneisiin käytäntöihin ja kirjoittamattomiin sääntöihin
|
|