takuu

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: Takuu


Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

takuu (17)

  1. vapaaehtoinen sitoumus, jolla myyjä, valmistaja tai maahantuoja ottaa vastuun tavaran kunnosta ja toimivuudesta
    valmistajan takuu
    5 vuoden takuu

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈt̪ɑkuː/
  • tavutus: ta‧kuu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi takuu takuut
genetiivi takuun takuiden
takuitten
partitiivi takuuta takuita
akkusatiivi takuu;
takuun
takuut
sisäpaikallissijat
inessiivi takuussa takuissa
elatiivi takuusta takuista
illatiivi takuuseen takuisiin
(takuihin)
ulkopaikallissijat
adessiivi takuulla takuilla
ablatiivi takuulta takuilta
allatiivi takuulle takuille
muut sijamuodot
essiivi takuuna takuina
translatiivi takuuksi takuiksi
abessiivi takuutta takuitta
instruktiivi takuin
komitatiivi takuine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ansiokehitystakuu, ansiotakuu, hintatakuu, K-takuu, perävalotakuu, takuuaika, takuuhinta, takuuhuolto, takuukorjaus, takuumies, takuusitoumus, takuutodistus, takuutyö, vientitakuu, vuokratakuu

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • takuu Kielitoimiston sanakirjassa