takaaja
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]takaaja (10)
- henkilö, joka takaa lainaa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪ɑkɑːjɑ/
- tavutus: ta‧kaa‧ja
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | takaaja | takaajat |
| genetiivi | takaajan | takaajien (takaajain) |
| partitiivi | takaajaa | takaajia |
| akkusatiivi | takaaja; takaajan |
takaajat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | takaajassa | takaajissa |
| elatiivi | takaajasta | takaajista |
| illatiivi | takaajaan | takaajiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | takaajalla | takaajilla |
| ablatiivi | takaajalta | takaajilta |
| allatiivi | takaajalle | takaajille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | takaajana | takaajina |
| translatiivi | takaajaksi | takaajiksi |
| abessiivi | takaajatta | takaajitta |
| instruktiivi | – | takaajin |
| komitatiivi | – | takaajine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | takaaja- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka takaa lainaa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- takaaja Kielitoimiston sanakirjassa