sympatia

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sympatia (12)[1]

  1. myötätunto, toisen hyväksyminen
  2. miellyttävyys

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsympɑˌt̪iɑ/
  • tavutus: sym‧pa‧ti‧a

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sympatia sympatiat
genetiivi sympatian sympatioiden
sympatioitten
(sympatiain)
partitiivi sympatiaa sympatioita
akkusatiivi sympatia;
sympatian
sympatiat
sisäpaikallissijat
inessiivi sympatiassa sympatioissa
elatiivi sympatiasta sympatioista
illatiivi sympatiaan sympatioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sympatialla sympatioilla
ablatiivi sympatialta sympatioilta
allatiivi sympatialle sympatioille
muut sijamuodot
essiivi sympatiana sympatioina
translatiivi sympatiaksi sympatioiksi
abessiivi sympatiatta sympatioitta
instruktiivi sympatioin
komitatiivi sympatioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo sympatia-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

Latina: sympatha; kreikka: sumpatheia - kanssa tunteminen, myötäeläminen.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Vastakohdat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12