suvaitsevaisuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
suvaitsevaisuus (40)
- se, että on suvaitsevainen
- (ironisesti) se, että ei tuomitse vääriä ja vahingollisia asioita sekä vääriä ja vahingollisia ihmisiä
- Ja kaikesta huolimatta toivon, kun vanhenen, rukoilen palavasti, että varjeltuisin loppuun saakka kuolemansynniltä nimeltä suvaitsevaisuus. (Pentti Linkola, Johdatus 1990-luvun ajatteluun)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suvaitsevaisuus | suvaitsevaisuudet |
| genetiivi | suvaitsevaisuuden | suvaitsevaisuuksien |
| partitiivi | suvaitsevaisuutta | suvaitsevaisuuksia |
| akkusatiivi | suvaitsevaisuus; suvaitsevaisuuden |
suvaitsevaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suvaitsevaisuudessa | suvaitsevaisuuksissa |
| elatiivi | suvaitsevaisuudesta | suvaitsevaisuuksista |
| illatiivi | suvaitsevaisuuteen | suvaitsevaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suvaitsevaisuudella | suvaitsevaisuuksilla |
| ablatiivi | suvaitsevaisuudelta | suvaitsevaisuuksilta |
| allatiivi | suvaitsevaisuudelle | suvaitsevaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suvaitsevaisuutena | suvaitsevaisuuksina |
| translatiivi | suvaitsevaisuudeksi | suvaitsevaisuuksiksi |
| abessiivi | suvaitsevaisuudetta | suvaitsevaisuuksitta |
| instruktiivi | – | suvaitsevaisuuksin |
| komitatiivi | – | suvaitsevaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | suvaitsevaisuude- | |
| vahva vartalo | suvaitsevaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
suvaitsevaisuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan suvaitsevainen vartalosta suvaitsevais- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on suvaitsevainen
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]
suvaitsevaisuuskasvatus, suvaitsevaisuusparadoksi
Aiheesta muualla[muokkaa]
- suvaitsevaisuus Kielitoimiston sanakirjassa