suvainnut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
suvainnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä suvaita
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suvainnut | suvainneet |
| genetiivi | suvainneen | suvainneiden suvainneitten |
| partitiivi | suvainnutta | suvainneita |
| akkusatiivi | suvainnut; suvainneen | suvainneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suvainneessa | suvainneissa |
| elatiivi | suvainneesta | suvainneista |
| illatiivi | suvainneeseen | suvainneisiin suvainneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suvainneella | suvainneilla |
| ablatiivi | suvainneelta | suvainneilta |
| allatiivi | suvainneelle | suvainneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suvainneena | suvainneina |
| translatiivi | suvainneeksi | suvainneiksi |
| abessiivi | suvainneetta | suvainneitta |
| instruktiivi | – | suvainnein |
| komitatiivi | – | suvainneine |