suvaita

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

suvaita (69) (taivutus)

  1. sietää, hyväksyä; ei tuomitse vääriä ja vahingollisia asioita sekä vääriä ja vahingollisia ihmisiä
    He eivät suvaitse toisiaan.
  2. alentua tekemään jtk
    Voisimme aloittaa, jos hän vain suvaitsisi tulla.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsuʋɑi̯t̪ɑˣ/
  • tavutus: su‧vai‧ta

Etymologia[muokkaa]

arjalainen laina[1]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • suvaita Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kaisa Häkkinen: Suomi on kuuden kerroksen kieli. Tiede, 2018. Artikkelin verkkoversio (doc).