suttu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- sotku, epämääräinen kuvio tai jälki
- Kirjeiden lopussa oli allekirjoituksena pelkkää epämääräistä suttua.
- Muistikirjan reunat oli piirretty täyteen suttuja.
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suttu | sutut |
| genetiivi | sutun | suttujen |
| partitiivi | suttua | suttuja |
| akkusatiivi | suttu; sutun |
sutut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sutussa | sutuissa |
| elatiivi | sutusta | sutuista |
| illatiivi | suttuun | suttuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sutulla | sutuilla |
| ablatiivi | sutulta | sutuilta |
| allatiivi | sutulle | sutuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suttuna | suttuina |
| translatiivi | sutuksi | sutuiksi |
| abessiivi | sututta | sutuitta |
| instruktiivi | – | sutuin |
| komitatiivi | – | suttuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | sutu- | |
| vahva vartalo | suttu- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. sotku, epämääräinen kuvio tai jälki
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |