surkeilu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]surkeilu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsurkei̯lu/
- tavutus: sur‧kei‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | surkeilu | surkeilut |
| genetiivi | surkeilun | surkeilujen surkeiluiden surkeiluitten |
| partitiivi | surkeilua | surkeiluita surkeiluja |
| akkusatiivi | surkeilu; surkeilun |
surkeilut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | surkeilussa | surkeiluissa |
| elatiivi | surkeilusta | surkeiluista |
| illatiivi | surkeiluun | surkeiluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | surkeilulla | surkeiluilla |
| ablatiivi | surkeilulta | surkeiluilta |
| allatiivi | surkeilulle | surkeiluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | surkeiluna | surkeiluina |
| translatiivi | surkeiluksi | surkeiluiksi |
| abessiivi | surkeilutta | surkeiluitta |
| instruktiivi | – | surkeiluin |
| komitatiivi | – | surkeiluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | surkeilu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. surkeileminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- surkeilu Kielitoimiston sanakirjassa