supatus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
supatus (39)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈsupɑt̪us/
- tavutus: su‧pa‧tus
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | supatus | supatukset |
genetiivi | supatuksen | supatusten supatuksien |
partitiivi | supatusta | supatuksia |
akkusatiivi | supatus; supatuksen |
supatukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | supatuksessa | supatuksissa |
elatiivi | supatuksesta | supatuksista |
illatiivi | supatukseen | supatuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | supatuksella | supatuksilla |
ablatiivi | supatukselta | supatuksilta |
allatiivi | supatukselle | supatuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | supatuksena | supatuksina |
translatiivi | supatukseksi | supatuksiksi |
abessiivi | supatuksetta | supatuksitta |
instruktiivi | – | supatuksin |
komitatiivi | – | supatuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | supatukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
supatus- |
Etymologia[muokkaa]
johdos verbistä supattaa (supat- + -us)
Käännökset[muokkaa]
1. supattaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- supatus Kielitoimiston sanakirjassa