sullominen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sullominen (38)
- teonnimi verbistä sulloa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sullominen | sullomiset |
| genetiivi | sullomisen | sullomisten sullomisien |
| partitiivi | sullomista | sullomisia |
| akkusatiivi | sullominen; sullomisen |
sullomiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sullomisessa | sullomisissa |
| elatiivi | sullomisesta | sullomisista |
| illatiivi | sullomiseen | sullomisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sullomisella | sullomisilla |
| ablatiivi | sullomiselta | sullomisilta |
| allatiivi | sullomiselle | sullomisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sullomisena (sullomisna) |
sullomisina |
| translatiivi | sullomiseksi | sullomisiksi |
| abessiivi | sullomisetta | sullomisitta |
| instruktiivi | – | sullomisin |
| komitatiivi | – | sullomisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sullomise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sullomis- | |