sulittaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sulittaminen (38)
- teonnimi verbistä sulittaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sulittaminen | sulittamiset |
| genetiivi | sulittamisen | sulittamisten sulittamisien |
| partitiivi | sulittamista | sulittamisia |
| akkusatiivi | sulittaminen; sulittamisen |
sulittamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sulittamisessa | sulittamisissa |
| elatiivi | sulittamisesta | sulittamisista |
| illatiivi | sulittamiseen | sulittamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sulittamisella | sulittamisilla |
| ablatiivi | sulittamiselta | sulittamisilta |
| allatiivi | sulittamiselle | sulittamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sulittamisena (sulittamisna) |
sulittamisina |
| translatiivi | sulittamiseksi | sulittamisiksi |
| abessiivi | sulittamisetta | sulittamisitta |
| instruktiivi | – | sulittamisin |
| komitatiivi | – | sulittamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sulittamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sulittamis- | |