sukupuutto

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wikipedia
Katso myös artikkeli Sukupuutto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sukupuutto (1-C)[1]

  1. eliölajin kuoleminen, häviäminen viimeistä yksilöä myöten
    Aavikkokenguru on kuollut sukupuuttoon.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sukupuutto sukupuutot luo
genetiivi sukupuuton luo sukupuuttojen luo
partitiivi sukupuuttoa luo sukupuuttoja luo
akkusatiivi sukupuutto; sukupuuton luo sukupuutot luo
sisäpaikallissijat
inessiivi sukupuutossa luo sukupuutoissa
elatiivi sukupuutosta luo sukupuutoista
illatiivi sukupuuttoon luo sukupuuttoihin luo
ulkopaikallissijat
adessiivi sukupuutolla luo sukupuutoilla
ablatiivi sukupuutolta luo sukupuutoilta
allatiivi sukupuutolle luo sukupuutoille
muut sijamuodot
essiivi sukupuuttona luo sukupuuttoina luo
translatiivi sukupuutoksi luo sukupuutoiksi
abessiivi sukupuutotta sukupuutoitta
instruktiivi sukupuutoin
komitatiivi sukupuuttoine-
+ omistusliite luo

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C