sukupuutto

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikipedia
Katso artikkeli Sukupuutto Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sukupuutto (1-C)[1]

  1. eliölajin kuoleminen, häviäminen viimeistä yksilöä myöten
    Aavikkokenguru on kuollut sukupuuttoon.

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sukupuutto sukupuutot
genetiivi sukupuuton sukupuuttojen
partitiivi sukupuuttoa sukupuuttoja
akkusatiivi sukupuutto; sukupuuton sukupuutot
sisäpaikallissijat
inessiivi sukupuutossa sukupuutoissa
elatiivi sukupuutosta sukupuutoista
illatiivi sukupuuttoon sukupuuttoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi sukupuutolla sukupuutoilla
ablatiivi sukupuutolta sukupuutoilta
allatiivi sukupuutolle sukupuutoille
muut sijamuodot
essiivi sukupuuttona sukupuuttoina
translatiivi sukupuutoksi sukupuutoiksi
abessiivi sukupuutotta sukupuutoitta
instruktiivi sukupuutoin
komitatiivi sukupuuttoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C