stereokemia
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
stereokemia (12)
- kemian osa-alue, joka käsittelee molekyylien kolmiulotteisia rakenteita ja atomien ja atomiryhmien keskinäistä avaruudellista sijaintia
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | stereokemia | stereokemiat |
| genetiivi | stereokemian | stereokemioiden stereokemioitten (stereokemiain) |
| partitiivi | stereokemiaa | stereokemioita |
| akkusatiivi | stereokemia; stereokemian |
stereokemiat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | stereokemiassa | stereokemioissa |
| elatiivi | stereokemiasta | stereokemioista |
| illatiivi | stereokemiaan | stereokemioihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | stereokemialla | stereokemioilla |
| ablatiivi | stereokemialta | stereokemioilta |
| allatiivi | stereokemialle | stereokemioille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | stereokemiana | stereokemioina |
| translatiivi | stereokemiaksi | stereokemioiksi |
| abessiivi | stereokemiatta | stereokemioitta |
| instruktiivi | – | stereokemioin |
| komitatiivi | – | stereokemioine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | stereokemia- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |