spesialisti
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- jonkin tieteenalan asiantuntija, henkilö joka on erikoistunut johonkin
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | spesialisti | spesialistit |
| genetiivi | spesialistin | spesialistien (spesialistein) |
| partitiivi | spesialistia | spesialisteja |
| akkusatiivi | spesialisti; spesialistin |
spesialistit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | spesialistissa | spesialisteissa |
| elatiivi | spesialistista | spesialisteista |
| illatiivi | spesialistiin | spesialisteihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | spesialistilla | spesialisteilla |
| ablatiivi | spesialistilta | spesialisteilta |
| allatiivi | spesialistille | spesialisteille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | spesialistina | spesialisteina |
| translatiivi | spesialistiksi | spesialisteiksi |
| abessiivi | spesialistitta | spesialisteitta |
| instruktiivi | – | spesialistein |
| komitatiivi | – | spesialisteine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | spesialisti- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- spesialisti Kielitoimiston sanakirjassa
- spesialisti Tieteen termipankissa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5