sopeutuvuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
sopeutuvuus (40)
- se, että on sopeutuva
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | sopeutuvuus | sopeutuvuudet |
genetiivi | sopeutuvuuden | sopeutuvuuksien |
partitiivi | sopeutuvuutta | sopeutuvuuksia |
akkusatiivi | sopeutuvuus; sopeutuvuuden |
sopeutuvuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | sopeutuvuudessa | sopeutuvuuksissa |
elatiivi | sopeutuvuudesta | sopeutuvuuksista |
illatiivi | sopeutuvuuteen | sopeutuvuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | sopeutuvuudella | sopeutuvuuksilla |
ablatiivi | sopeutuvuudelta | sopeutuvuuksilta |
allatiivi | sopeutuvuudelle | sopeutuvuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | sopeutuvuutena | sopeutuvuuksina |
translatiivi | sopeutuvuudeksi | sopeutuvuuksiksi |
abessiivi | sopeutuvuudetta | sopeutuvuuksitta |
instruktiivi | – | sopeutuvuuksin |
komitatiivi | – | sopeutuvuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | sopeutuvuude- | |
vahva vartalo | sopeutuvuute- | |
konsonantti- vartalo |
sopeutuvuut- |
Etymologia[muokkaa]
sanan sopeutuva vartalosta sopeutuv- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on sopeutuva
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sopeutuvuus Kielitoimiston sanakirjassa
- sopeutuvuus Tieteen termipankissa