solutus

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

solutus (39)

  1. soluttaminen

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi solutus solutukset
genetiivi solutuksen solutusten
solutuksien
partitiivi solutusta solutuksia
akkusatiivi solutus; solutuksen solutukset
sisäpaikallissijat
inessiivi solutuksessa solutuksissa
elatiivi solutuksesta solutuksista
illatiivi solutukseen solutuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi solutuksella solutuksilla
ablatiivi solutukselta solutuksilta
allatiivi solutukselle solutuksille
muut sijamuodot
essiivi solutuksena solutuksina
translatiivi solutukseksi solutuksiksi
abessiivi solutuksetta solutuksitta
instruktiivi solutuksin
komitatiivi solutuksine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä soluttaa (solut- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

solutustyö

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • solutus Kielitoimiston sanakirjassa