sivullinen
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]sivullinen (38)
- (henkilöstä) ulkopuolinen asiaan liittymätön
- Rattijuopoilla on useita sivullisia uhreja vuosittain.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsiʋulˌlinen/
- tavutus: si‧vul‧li‧nen
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. (henkilöstä) ulkopuolinen, asiaan liittymätön
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: sivullisuus
Substantiivi
[muokkaa]sivullinen (38)
- ulkopuolinen, asiaan liittymätön henkilö
- Poliisi käski sivullisia poistumaan.
- sivun täysi
- sivullinen tekstiä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sivullinen | sivulliset |
| genetiivi | sivullisen | sivullisten sivullisien |
| partitiivi | sivullista | sivullisia |
| akkusatiivi | sivullinen; sivullisen |
sivulliset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sivullisessa | sivullisissa |
| elatiivi | sivullisesta | sivullisista |
| illatiivi | sivulliseen | sivullisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sivullisella | sivullisilla |
| ablatiivi | sivulliselta | sivullisilta |
| allatiivi | sivulliselle | sivullisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sivullisena (sivullisna) |
sivullisina |
| translatiivi | sivulliseksi | sivullisiksi |
| abessiivi | sivullisetta | sivullisitta |
| instruktiivi | – | sivullisin |
| komitatiivi | – | sivullisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | sivullise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
sivullis- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]2. sivun täysi
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- sivullinen Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 71 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa