sivullinen

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Adjektiivi[muokkaa]

sivullinen (38)[1]

  1. (henkilöstä) ulkopuolinen asiaan liittymätön
    Rattijuopoilla on useita sivullisia uhreja vuosittain.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsiʋulˌlinen/
  • tavutus: si‧vul‧li‧nen

Käännökset[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sivullinen (38)

  1. ulkopuolinen, asiaan liittymätön henkilö
    Poliisi käski sivullisia poistumaan.
  2. sivun täysi
    sivullinen tekstiä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sivullinen sivulliset
genetiivi sivullisen sivullisten
sivullisien
partitiivi sivullista sivullisia
akkusatiivi sivullinen;
sivullisen
sivulliset
sisäpaikallissijat
inessiivi sivullisessa sivullisissa
elatiivi sivullisesta sivullisista
illatiivi sivulliseen sivullisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi sivullisella sivullisilla
ablatiivi sivulliselta sivullisilta
allatiivi sivulliselle sivullisille
muut sijamuodot
essiivi sivullisena
(sivullisna)
sivullisina
translatiivi sivulliseksi sivullisiksi
abessiivi sivullisetta sivullisitta
instruktiivi sivullisin
komitatiivi sivullisine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 38