ulkopuolinen
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
ulkopuolinen
- ulkopuolella oleva, tai tapahtuva
- Ulkopuoliset tarkkailijat ovat havainneet ongelmien olemassa olon jo kauan sitten.
- Ulkopuolinen puhdistus ei riitä laitteen saamiseksi toimintakuntoon.
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈulkoˌpuo̯linen/
- tavutus: ul‧ko‧puo‧li‧nen
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ulkopuolinen Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi[muokkaa]
ulkopuolinen
- henkilö, joka on jostakin asiasta sivussa, erityisesti sosiaalisesti
- ulkopuolisen näkemys
- seurata toimintaa ulkopuolisen silmin
Etymologia[muokkaa]
yhdyssana sanoista ulkopuoli ja -nen
Käännökset[muokkaa]
1. henkilö, joka on jostakin asiasta sivussa
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- ulkopuolinen Kielitoimiston sanakirjassa