sinkoutuva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sinkoutuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä sinkoutua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | sinkoutuva | sinkoutuvat |
| genetiivi | sinkoutuvan | sinkoutuvien (sinkoutuvain) |
| partitiivi | sinkoutuvaa | sinkoutuvia |
| akkusatiivi | sinkoutuva; sinkoutuvan | sinkoutuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | sinkoutuvassa | sinkoutuvissa |
| elatiivi | sinkoutuvasta | sinkoutuvista |
| illatiivi | sinkoutuvaan | sinkoutuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | sinkoutuvalla | sinkoutuvilla |
| ablatiivi | sinkoutuvalta | sinkoutuvilta |
| allatiivi | sinkoutuvalle | sinkoutuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | sinkoutuvana | sinkoutuvina |
| translatiivi | sinkoutuvaksi | sinkoutuviksi |
| abessiivi | sinkoutuvatta | sinkoutuvitta |
| instruktiivi | – | sinkoutuvin |
| komitatiivi | – | sinkoutuvine |