sinkoutua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
sinkoutua (52-F) (taivutus[luo])[1]
- paiskautua
- Kuljettaja sinkoutui ulos puuhun törmänneestä autosta.
Ääntäminen[muokkaa]
- tavutus: sin‧kou‧tu‧a / sin‧ko‧u‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
1. paiskautua
|
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Aiheesta muualla[muokkaa]
- sinkoutua Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 52-F