sinko

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: ŝinko
Wikipedia
Katso artikkeli Sinko Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

sinko (1-G)

  1. rekyylitön pääsääntöisesti panssarintorjuntaan tarkoitettu ase, jonka taistelukärkenä on ontelokranaatti. Usein olkapäähän tuettava putki, josta ammus laukaistaan raketilla.
  2. panssarintorjuntaan käytetty, ontelokranaatteja ampuva rekyylitön tykki

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈsiŋko/

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi sinko singot
genetiivi singon sinkojen
partitiivi sinkoa sinkoja
akkusatiivi sinko; singon singot
sisäpaikallissijat
inessiivi singossa singoissa
elatiivi singosta singoista
illatiivi sinkoon sinkoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi singolla singoilla
ablatiivi singolta singoilta
allatiivi singolle singoille
muut sijamuodot
essiivi sinkona sinkoina
translatiivi singoksi singoiksi
abessiivi singotta singoitta
instruktiivi singoin
komitatiivi sinkoine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

kertasinko, kevytsinko, sinkojoukkue, sinkoryhmä, tähyssinko

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • sinko Kielitoimiston sanakirjassa